Morrašiin ja movttain váimmus: Artisttat vuosttaldit Riehppovuonas

Samisk oversettelse: Siri Broch Johansen. Les saken på norsk her.

Birrasii 30 miellačájeheaddji ásset leairras Riehppovuonas Finnmárkkus. Dohko lea Mari Boine dál jođus čuojahit:

– Eat fuola mirkku min vuonaide! Fertet bissehit dan mii goddá eanan eadnámet. Munnje lea nu oktageardán, lohká Boine Ballade.no neahttaáviisii.

Mari Boine. (Govva: Gregor Hohenberg) (Foto: Gregor Hohenberg)

Lea bohciidan erenoamáš ilbmi dás min gaskkas geat leat dáppe rahčamin dán ášši, lea hui nana oktavuohta mis. Lea nu buorre, muitala artista Ella Marie Hætta Isaksen, guhte lea dovddus Isák joavkku njunušin. Sus leamaš ássanbáiki leairras dán geasi. Lea vuosttaš háve go Isaksen lea mieđihan searvat siviilla jeagohisvuhtii.

Dál bohtet konseartageahččit galledit aktivisttaid leairras go Isaksen lágida festivála doppe:
– Musihkkárin lean vásihan mo musihkka ja dáidda váikkuhit olbmuid dovdduide. Dovddut fas vuolggahit daguid, ja danin lea dáidagis guovddáš sajádat politihkas ja álbmotakšuvnnain. Lea lunddolaš bovdet kultuvrralaš doaimmaide maiddái dás, min leairras. De sáhtán mun geavahit buorren iežan artistafierpmádaga. Válddán oktavuođa daiguin geaid dovddan, vai fidnen dán áigái, muitala Isaksen.

Ruvkedoaimma ja mearravuorkká vuostálastit, earret eará Sámediggi, leat váidalan earret eará čuovvovačča:

• Nanopartihkkaliid luoitin mii sáhttá mirkkohuhttit mearrabirrasa. Vaikko lea nu, de ii leat čielggaduvvon mo nanopartihkkalat sáhttet váikkuhit guliide dahje eará organismmaide mat ellet ábis.
• Moanaid lágaid ja njuolggadusaid váilevaš árvvoštallan. Doaibmalohpi vejolaččat rihkku earret eará luondduvalljodatlága, čáhcenjuolggadusa, konvenšuvnna biologalaš valljivuođa birra.
• Konflikta boazodoaluin ja sámi beroštumiin. Ruvkedoaibma mielddisbuktá birasnuoskkideami mii hehtte sámi ealáhusdoaimma. Ruvkedoaibma mielddisbuktá njuolga hehttehusaid sámi kultuvrii ja servodahkii, earret eará muosehuhttá guotteda. (Gáldu: faktisk.no)

Min áiggi Áltá
Guovtte vahku geahčen filbmegohtet La elva leve filmma. Filmmas beassá Isaksen vuosttaš háve neaktit stuorra filmma váldorolla. Filbma muitala dáhpáhusaid birra dovddus Áltá-akšuvnna olis, Álttáeanu fápmorusttega vuostá. Lea nappo viehka lahka duohtavuođa Ella ja 2021 geasi:
– Leat han máŋgga parallealla, ja sihke mii Luonddu ja Nuorat-searvvis ja earát geat leat váldán oasi vuostálastimis leat álmmuhan ahte dát šaddá min áiggi Áltá-akšuvdnan. Áltá-miellačájeheddjiid dagut, ja daid bohtosat, leat midjiide hui stuorra ovdagovvan. Sii mealgat hábmejedje siviila jeagohisvuođa árbevieru. Mii árvvusatnit prinsihpaid maid mielde sii organiserejedje iežaset, lohká Isaksen Ballade.no neahttaáviisii. Huksenlohpi addojuvvui stáhtas 1978:s, ja dán boađus lei earret eará nealgudeaddji sámi miellačájeheaddjit – ja maiddái ahte eatnu dál golgá bohcciid čađa.

Isaksen muitala ahte Álta-miellačájeheaddjit geat sin galledit Riehppovuonas muittášit dien áiggi, sii ožžot nu gohčoduvvon “flashbacks”:
– Ja lea han dát sihke moraš ja movttiidahttin. Sii fidnejedje áigái stuorrá áššiid, muhto loahpaloahpas maiddái vuoittáhalle. Lea ambivaleansa, seammás go jáhkán ahte maiddái mii sáhttit stuorrá áššiid fidnet áigái.

– Dasa lassin lea servodat sakka rievdadan 70-80-logu rájes, ja dál leat dađe bahábut máŋgga sullasaš ášši Sámis. 70-80-logus lei Áltá-ášši okta stuorra áššin mii vuolggahii vuostálastima.

Neavttár Ella Marie Hætta Isaksen ja rešissevra Ole Giæver. (Govva: Mer Film) (Foto: Mer Film)

Isaksen namaha eanet áššiid Sámis, gos lihkadus masa gullá, vuostálastá industriija ja eiseválddiid.

Eamiálbmogiid blues
– Dát moraš han gávdno min musihkas: Mus dávjá jerret manne lea nu ollu blues, ahkitvuohta, musihkas? Na, mii han lávlut eanan eadnámet blues, lohká Mari Boine. Dán vahkkoloahpa beassá ovdamearkka dihte gullat su  «Gula Gula», mii lea sihke ovdamearka mo mássán luonddu moraš boahtá ovdan musihkas, ja leamaš su dovdonuohtta 30 jagi.

Riehppovuonas leat nationála eiseválddit mieđihan ahte mearravuorkká huksen boahtá sámi kultuvrra gollun.

Jus Isaksen ja eará miellačájeheaddjit dál geavahit siviila jeagohisvuođa reaidun, de gullá sin ii-veahkaválddálaš- ja siviila jeagohisvuođaprinsihpaide ahte dát galgá leat buot maŋimuš reaidun. Buot lágalaš vejolašvuođat galget leat geahččaluvvon vuos. Dál leat gergosat bissehit ráhkadusbarggu vaikko goas, sii leat “stand by”.

Festivála álggii gaskavahku joavkkuin Sliteneliten – dasto boahtá konsearta sihke Ella Márjjáin ieš ja Mari Boiniin. Boine lea olles artistaeallimisttis dorron dan ovddas maid dál dorrot Riehppovuonas:
– Son lea leamaš dáppe ovdal, ja lohká iežas illuda go mii leat dáppe. Son lea dorron sámevuođa badjelgeahččama ja gáržžádusaid vuostá, ja lea dehálaš ovdavázzi, čilge Isaksen.

Ella Marie Hætta Isaksen. (Govva: Thor Due) (Foto: Thor Due)

Boine ieš oaivvilda ahte ođđa buolvvas lea juoga maid sus alddis ii lean, dahje – sii goittot válljejit eará láhkai:
– Nu illudan nuorat buolvvas ja Ella Márjjás. In leat goassege leamaš nu rumašlaččat čaffat go son, lohká Boine, ja čujuha vejolaš boahttevaš akšuvnnaide mat galget huksema hehttet.
– Ieš lean vuosttažettiin ráhkadan lávlagiid ja hállan luondduálbmogiid ášši lávddis ja jearahallamiin. Giitu nuoraid ovddas, geat leat nu gozuid alde ja nu dihtomielalaččat! dadjá Boine.

Ja ruovttoluotta Áltái: Akšuvdna lei dehálaš Sámedikki ásaheapmái. Ahte dát lei goit vuoitu. Muhto:
– Lea váttis duhtadit dakkár «gal mii vuoitit stuorat oktavuođas», go nu bávččagahttá oaidnit vel ovtta boazodoalloguovllu oaffaruššot stuorra industriijai, dovdá Isaksen:
– Dál dárbbašit nu eatnat go vejolaš vehkkiid!