Rawdna Carita Eira: Doaivva boahtteáigái

Les artikkelen på norsk her. Oversatt fra norsk til nordsamisk av Brita Åse Norlemann, journalisten bak artikkelen.

Sverre Kjelsberg lávllestii ahte gal luođis lea eanet fápmu go ruvttas, ja Mari Boine dieđihii garra sániiguin alla hearraide guhkin Oslos. Sámi čálli Rawdna Carita Eira lea čállán ollu ja lea dihtomielalaš das maid čállá. Áinnas dáhttu leat kritihkkalaš servvodaga unohasvuođaid dáfus. Son dovdá ovddasvástádusa čuollat vuđđolaš árvvuid beali ja oaivvilda dárbbašlažžan cuiggodit mot ovdagáttut, eaphevuoiggalašvuohta ja fámu boasttugeavaheapmi čuohčá.

– Mun jáhkán eanas sámi kulturbargit rahčet, sohtet, dáistalit min kultuvrra seailluheami namas, vai min kultuvra ceavzá, eallá, ovdána ja lávdá. Dan mii dahkat iešguđet vuogi mielde. Mu vuohki lea gaskkustit gelbbolašvuođa, oainnusindahkat. Boktit beroštumi ja sáhkkiivuođa ja láhčit saji ságastallamiidda.
Erenoamážit dáhtošii son ságastallat davviguovllu birra. Son lea nu ráhkis davviguovlluide gos máŋga kultuvrra vázzet giehtalaga. Dáppe deaivvadit olbmot iešguđet duogážiin ja historjjáin. Ja olu dáin historjjáin eai leat vel muitaluvvon . Danin su mielas davviguovlu lea erenoamáš stuora kultuvrralaš riggodahkan su bargui.

– Dát addá mu čállimii vejolašvuođa oainnusindahkat ollu sierralágán peršpektiivvaid. Mun vuohtán stuoraservvodat lea váldán bures vuostá dan maid lean bargan, soaitá leat danin go čálán universealla áššiid birra. Vaikko vel mu čállosat soitet ge leat bastilat soapmasiidda. Muhto mun luohtán gulahallamii, sáhkkivuhtii ja rabasvuhtii. Mun háliidan váikkuhit dasa ahte olbmot rahpasit eanet.

Su áhčči lea dáčča Solør báikkis eret, ja eadni sápmelaš Guovdageainnus eret. Ieš orui Rawdna lulli-Norggas vuosttaš jagiid ovdal go fárrejedje Brønnøysund nammasaš báikái. Sámivuohta ii lean doappe ge oidnosis.
– Dát bággii mu jurddašit eanet das gii mun lean. Makkár olmmožin háliidan mun leat? Mun vállejin dasto váldit sámegiela ruovttoluotta smávva lávkkážiiguin. Ja mun gávdnen nanu gullevašvuođa sámi kultuvrii. Dál lean nannosiŧ sajáiduvvan Sápmái go dovddan dat govvida buoremusat gii mun lean. Seammás mus lea dáčča ja suoma oassi sogas. Dát addet munnje máŋggalágán peršpektiivvaid mat leat munnje dehálaččat. Mun guottán buot dáid mu siste, muhto sámivuohta lea lagamusat.

Son muitala ahte oallugat geat lean ohcame ja guorrame iežaset sámi máttuid sogas, erenoamážit riddoguovlluin gos sámivuohta lea rašši, vásihit garra sániid. Cielossániid sámiid birra.
– Sii muitalit ahte mu čállosat addet sidjiide ođđa návccaid ja de dovddan ahte mu barggus lea árvu. Munnje lea dehálaš muitalit, muittuhit… ahte eallimis ii leat buot nu váttis.

Davvisámegiella lea su nubbingiella. Dan oahpai 16-17 jahkásažžan. Ii čága čihkosii ahte lea sihke lossat, gáibideaddji, muhto seammás riggodahkan dihtomielalaččat dovdagoahtit giela. Nu ollu lea earalágán go dárogillii. Sánit. Cealkagat.Govvádusat.
– Muhto lea buorre fanahallat giela. Stoagadit gielain.

Son muitala mot luođi dajahusat illudahttet su. Dajahusat leat su mielas nu čábbát go dušše mottiin sániin nagodit čilget juoidá nu vuohkkasit.
– In goassege dolkka guldaleames!

Ja de lahkkonage son vuot dan fáttá mii lea čállima váimmus. Giella. Son bargá sihke dárogillii, davvi,-julev- ja lullisámegillii. Sámegiela lávejit gohčodit gollogiellan. Váibmogiellan. Gávdno Gollegiella-nammásaš giellabálkkašupmi. Ja Sámediggi lea almmuhan giela birra čállosa mii gohčoduvvo Váibmogiellan. Symbolihkkalaš sánit. Muhto Rawdnai dát sánit leat veahá váddásat.
– Dákkár sánit giela birra mu mielas dego geažuhit áddejumi ahte lea dušše okta giella mii gullá du váibmui. Muhto munnje ii leat nu. Giela olmmoš oahppá nu guhká go eallá. Giella hápme du ja don hápmet giela. Munnje ii leat giella juoga mii ii rievddat. Gielat muitalit etihka birra. Máilmmiipmárdusa birra, kultuvrraid lonohallama birra. Mun oahpan beaivválaččat juoidá ođđa ja lean gávnnahan ahte munnje lea sámegillea dat giella mii buoremusat govvida mii munnje lea dehálaš ja vuđđolaš. Danin čálán sámegillii. Muhto seammás mu váimmus leat goappašat gielat go goappašat gielat leaba oassin mus.

Vaikko lea čállán olu iešguđetlágán čállosiid, de son liiko bures čállot sániid lávlagiidda. Musihkka addá lasi sisdoalu sániide, addá gillii ja sániide musihka. Dákkár čállosat ožžot áibbas erenoamáš ritmma. Son vásiha ahte šuokŋa oktan su sániiguin doibmet bures giehtalaga.
– Musihkka rahpá sielu, veahkeha loktet miela, geahčastit fávlelii, dobbelii. Áinnas davas, dadjá mojunjálmmiid.

Vaikko lea movttet, de Rawdna seammás dovdá lossa ovddasvástadusa ja duođalašvuođa. Son árvala ahte ammahal buot sámi dáiddarat dovdet dan seamma.
– Sámi dáiddárat dahket dan beaivválaččat, guddet noađi ja fárrolaga gesset lossa guorpmi. Mun gal duođas árvvusanan sin.

Ieš son geavaha čállima ja teavsttaid sámi historjjá birra olahandihe eambbogiid. Son háliida čájehit man girjái ja šládjjás davviguovlu lea. Áinnas čállá sámivuođa birra, ja su mielas dat ii goazat ja gárččit su. Baicca lohka hirbmat illudattin čájehit man rikkis ja girjái davviguovllu álbmot lea.
– Sápmelaččat leat dáppe davvin. Ja mii leat álo leamašan dáppe! Sámi kultuvra lea vuođus das mii dagaha otná álbmoga. Sámivuohta lea oassin min oktasaš kultuvrralaš árbbis, beroškeahttá liikot go dasa vai it!

Circus Polaria lea ovttasbargoprošeakta Roger Ludvigseniin ja Kjetil Dallandain. Dás leat bidjan musihkka su noveallaide. Muhto Rawdna gal ieš ii liiko čuožžut lávddi ovddemusas dákkár oktavuođain (Foto: Bente M. Hætta)

Son lea čállán teavsttaid earáide maiddái, nugo Mari Boine ja Hekla Stålstrengai. Lea maid ovttas Roger Ludvigseniin ja Kjetil Dallandain almmuhan skearru Circus Polaria namas. Dán skearrus lea bidjan šuoŋa logi noveallačállosiidda mat riegádedje niegus. Das son jearrá mii dahpáhuvva davvin go jieŋat suddet.
Muhto ii leat su miela mielde čuožžut lávddi ovddemusas. Son liiko buoremusat čuožžut duogábealde, čilge son.

Son lea maiddái leamaš oassin opera-čájálmasas Canadas.
– Jurddaš dan!Vuosttaš operačájálmas cree-ja sámegillii. Son čilge ahte 2008s háliidii sierra buvttádanfitnodat Torontos ráhkadit cree-opera. Dađistaga háliidedje dán náitit oktii sámi sisdoaluin. Sutnje bođii jearaldat buktit árvalusaid ja sii liikojedje su jurdagiidda. Ovdalaš juovllaid leai dasto áigi láddan čájehit dán vuohččan Canadas ja dál leat geahččaleame oččodit dán maiddái Norgii.

Ja de fas jorrá ge sáhka su čállosiid sisdollui. Masa son liiko. Namalassii muitalit muitalusaid davviguovlluin. Mot eallin lea davvin, makkár olbmot leat davvin. Ja vaikko son ii čálege proteastalávlagiid čalmmustahtindihte sámi beroštumiid, de sámi árgabeaivi álo lea vuođđun ja duogážin su čállossiidda.
– Sámivuohta lea gos mun boađán ja gos mun ealáin. Dattege háliidan čállit teavsttaid maid earát maiddái ipmirdit, mat heivehit sin eallimii maiddái. Muhto go dat vuos lea daddjon, de lea dattege dehálaš munnje muitalit ahte mun ja mii sámit ain leat dás. Vaikko leat gillan garra dáruiduhttima. Háliidan muitalit mot mii máhttit, sáhttit ja dáhttut leat ain dáppe.

Juste dát lei ge maiddái fáddán Jielemen aavoe – ávvučájálmasas man čálii go sápmelaččat ávvudedje ahte ledje gollan 100 jagi dan rájes go Elsa Laula Renberg čohkkii sápmelaččaid vuosttaš riikačoahkkimii 1917 guovvamánu. Dát čájálmas lei ovttasbargu Beaivváš sámi našunálateáhtera ja Kringkastingsorkesteret gaskkas.

– Mun háliidin muhtun ládje govvdit min sápmelaččaid nanusvuđa. Ja mii lea dasto min nanusvuohta? Na, ahte mii leat ain dás! Mii birget, čeavzit, eat ge mii jávkka. Buohkat guoddit juoidá, ja mun jurddašalan ahte galgat dálkkodišgoahtit visot bákčasiid maid guoddit. Guldalit, beroštit, luoitit olggiid. Mis lea riggodahkan ahte oaidnit nubbi nuppi. Eai leat nu stuora erehusat, go mis lea oktasaš árbi ja seammahat árvvut. Mis lea nanu oktavuohta mii gievruda min.

Jagis 2017 čálii son ávvučájálmasa «Jielemen aavoe – Livets glede» go sápmelaččat ávvudedje ahte ledje gollan 100 jagi dan rájes go sámit vuohččan čoahkkanedje riikačoahkkimii. Dás lei fáddán ahte sápmelaččat leat ain dás, vaikko vel leat ge olu gillan (Foto: Brita Åse Norlemann)

Sutnje lea dehálaš gaskkustit juste dáid beliid ja deattuja ahte son gal ii mainnage lágiin šat dohkket ahte stuoraservvodat ja eanetloguálbmot duolbmu su. Jagis 2020 ii leat diehtomeahttunvuohta dohkálaš obanassiige.
– Buot gávdno interneahtas jus fal beroštat!

Son vuohttá ahte sámivuhtii lea stuorát beroštupmi olggobealde Norgga riikarájiid. Dien dáfus lea Mari Boine dahkan oba ollu buori.
– Son lea rahčan ja čorgen luotta maid earát sáhttet čuovvolit máilbmái. Mari muishka čájeha ahte ii dárbbaš ipmirdit giela sániid olahandihte olbmo váimmu. Ja Rawdna lea ge čállán sániid Elle-nammasaš lávlagii mii ráhkaduvvui filbmii Guovdageainnu stuimmiid birra.

– Elle Skum čohkkai giddagasas16 jagi ja son ii diehtán beassá go goassege šat oaidnit su lagamusaid. Mun jáhkán ahte jus fal diekkár dilis galgá ceavzit olmmožin, de ferte muittašit. Muittašit gii son lea doalahandihte doaivaga. Danin lea dát teaksta dego muitogovvan muittuhandihte gii don leat vai gierddat buot bahaid. Vai olmmoš nagoda doalahit heakka čuovggas. Ieš lea Mari Boine dadjan ahte dát sánit leat buot čábbámusat maid son goassege lea lávlon:

De rahpasii giđđaeatnu fas
De dulvvi miel luoittašeimmet
Jiekŋaidja gárttai viimat vuollánit
Bieggabártnažan

De girdilin biellocizažiin
De joradin guovssahasain
Vuoibmás vuoiŋŋ ahagas šogádeimme ovttas
Mu bieggabártnažan

De rahtase jienaheamit fas
De golggiihii sátnerávdnji
Gálbmon gáttiin go mii viimat gávnnadeimmet
Bieggabártnažan

Go váccašat ealloravddas de…
Go guođuhat suhkesoivviid…
Almmiravda ealaska ja sugada
Mu bieggabártnažan

Rawdna mielas kultuvra lea fámolaš ja son oaivvilda dáidaga dagahit guovddáža juohke servvodagas.
– Doppe mii oažžut fámu ja searaid. Dat guoddá min go buot eará manná endorii!

Otná servvodagas lea su mielas erenoamáš dehálaš čállit teavsttaid mat hástalit olbmo čájehit eanet rabasvuođa. Sápmelaččaide lea eahpitkeahttá álkit olahit fuomášumii olggobeal Skandinavia, muhto ii son nagot ipmirdit manin dat galggašii leat nu váttis ja moalkái.
– Davviriikain orru leamen váttisvuohtan oaidnit ahte sámivuohta lea relevanta maiddái sidjiide geat eai leat sápmelaččat. Mun geahččalan oalgguhit eambbo ságatallama, boktit sáhkkivuođa sis geat eai vásit sámivuođa sin árgabeaivvis. Ammahal sii viimmat nagodivčče oaidnit ahte kultuvra lea universealla.

Juo, veahá son gal dovdá suhtu. Muhto ii dattege čále proteastalávlagiid sámi namas. Juo, lea dárbu dákkár teavsttaide, muhto ii leat sutnje addon čállit dákkáriid.
– Ii.. jus álo lea suhtus de earát jorgalit seealggi ja čárvejit čalmmiid. Muhto jus beare eattun doarvái, de gal mun maid čálán!

Davviguovllut leat sutnje kultuvrralaš árdnan. Son háliida ahte čállosat boktet sáhkkiivuođa ja addet lasi rabasvuođa ja čehppodaga sámi áššiid dáfus (Foto: Brita Åse Norlemann)

Son dovdá dieđusge gierdemeahttunvuođa ja maiddái suhtu sámivuođa namas. Seammás diehtá son bures ahte proseassat ja rievdadusat ádjánit. Danin lea ovttastahttin sutnje inspirašuvdnan ja jođihanfápmun. Ovttastáhttin ii ge earru. Son luohttá ságastallamii ja gulahallamii. Erenoamážit guovlluin gos sámivuođa leat jávkadan sámivuođa áiggi mielde.

– Mun háliidan čájehit ahte sámivuohta ii leat várálaš. Danin sávan ja doaivvuin mu barggu boktit sáhkkiivuođa. Lea ieš šaddan áhkkun guoktásii, ja dat lea dagahan vel deháleabbon váikkuhit rabasvuhtii. Mun váimmustan sávašin ahte mu teavsttat dahket eallima juobe veahá álkibun ge daidda sápmelaččaide geain ain leat rabas hávit. Muhto lihkus mis leat nuorat ja sin sáhkkivuohta. Nuoraide lea rabasvuohta ja sáhkkiivuohta lunddoleabbo já álkit. Danin mus lea doaivva min sámi boahtteáigái.